Keskiviikkona 21. päivä pelattiin Herttoniemen legendaarisessa hornankattilassa kutosdivarin D-lohkon toisen kierroksen ottelu Ruisku/Clericalin ja kotijoukkue KuRan:n välillä. Runsaslukuiselle yleisölle; kesätreenejä vetäville kiekkojunnuille, iltakävelyllä olleille vanhuksille ja puskista ryömineille rantojen miehille tarjottiin laadukasta jalkapalloviihdettä koko pääsymaksun edestä.
Peli alkoi molempien joukkueiden pelatessa tarkkaa puolustuspeliä. Pallonhallinta oli hienokseltaa kotijoukkueella, eikä vieraidenkaan pelaamisessa valittamista; vaaralliset tilanteet olivat kortilla molemmissa päissä. Taistelua käytiin pitkälti keskikentällä, jossa KuRan brittivahvistus ja Ruiskun kolmikko, Tervo-Toivakainen-Rintala ottivat miehekkäästi mittaa toisistaan. Ensimmäisen ottelunsa tällä kaudella pelanneet Nisse ja Heikki pääsivät alun kankeuden jälkeen hyvin rytmiin kiinni ja tällä kertaa tuomarikaan ei turhaan korttejaan heilutellut, eli tuloksena oli vauhdikasta jalkapalloilua perheen pienimmillekin.
Avausjakson paras paikka siunaantui Ruiskun tuulennopealle laitahyökkääjälle; Turuselle, jonka jalat kuitenkin pettivät juuri ratkaisevalla hetkellä ja mies onnistui laittamaan JiiTeen keskityksestä n. metrin päästä tyhjästä maalista ohi.
Toiselle puoliajalle vierasjoukkue vaihtoi taktiikkaansa 433:sta 442:een. Tämä osoittautui karmaiseaksi virheeksi, koska ensimmäisen puoliajan organisoitunut ja varsinkin puolustussuuntaan varma kenttäpeli hajosi välittömästi atomeiksi ja KuRa sai pelin hallintaansa. Pelin ainoa maali tulikin sitten toisen puoliajan keskivaiheilla, kun joku kotijoukkueen huomaamaton vääntäjä sai aikaiseksi elämänsä laukauksen ja veti n. 25 metristä yläriman kautta todellisen highlight-reel maalin. Maalista ei todellakaan voi syyttää Ruiskun puolustusta tai ansiokkaasti maalissa esiintynyttä lainapelaaja Kuosaa; noin mieletön tuuri käy vain kerran vuodessa. Todennäköisesti maali jäi hepun uran viimeiseksi.
Alkoi vierasjoukkueen armoton takaa-ajo, joka ei kuitenkaan tuottanut tulosta; paikkoja saatiin kyllä luotua, mutta viimeistelyn huolimattomuudesta johtuen maaleja ei kuitenkaan saatu aikaiseksi ja pisteet jäivät kotijoukkueelle. Maali oli itseasiassa lopussa ehkä lähempänä vieraspäätyyn; kotijoukkueen lädivahvistus puski kulmapotkun jälkitilanteessa ylärimaan ja toinen hyökkäjä oli puolittain läpi. Toki Ruiskullakin oli mahdollisuutensa, viimeisenä toiseksi viimeisellä minuutilla Nissen esityöstä Innborr pääsi tälläämään n. viidestä metristä aivan vapaasti, mutta laukauksen jälkeen palloa saatiin hakea kaukaa Lumimaasta asti. Ruisku joutui siis poistumaan muinaiselta kotikentältään tappion karvasta kalkkia niellen.
Erona ensimmäiseen peliin sanottakoon, että tällä kertaa vastustaja oli ehkä hivenen kokeneempi (lue: lihavampi); ei ollut samanlaista mahdollisuutta jyrätä pelaajien yli kuin edellisellä viikolla. Peli oli hyvin hallussa ja organisoitua, mutta paikoista on laitettava pallo maaliin. Hertsigan kuuluisa blyysi oli muisto vain, eikä Ruisku/Clericalin tavaramerkiksi muodostunutta taidokasta lyhytsyöttöpeliä juurikaan nähty. Silloin kun nähtiin, peli oli kieltämättä hyvin hallussa.
Ei yksi tappio maata kaada, torstaina on ohjelmassa kotiottelu molemmat pelinsä tähän mennessä voittanutta Cosmos AP:ta vastaan.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti